Helsingin Lasipalatsikorttelista kaupunkilaisten kohtaamispaikka

Lasipalatsikortteliin parhaillaan rakentuvassa Kulttuurikasarmissa tulee olemaan monipuolinen ja jatkuvasti elävä taide- ja kulttuurikattaus. Rakennuksen sisään sijoittuvat muun muassa BioRex Cinemasin kolme uutta elokuvateatteria ja NoHo Partnersin erilaiset ravintolat, baarit ja lasipaviljonki sekä iso sisätapahtumatila terasseineen. Lasipalatsin aukiolle nousee myös tapahtumalava, joka mahdollistaa erilaiset performanssit ja ulkoilmakonsertit.

Kulttuurikasarmi on mittava investointi Helsingin kulttuurielämään koronapandemian jälkeisessä ajassa.

”Kulttuuri on viimeisten vuosien aikana kärsinyt pahoin koronapandemian takia. Kulttuurikasarmin ja koko Lasipalatsikorttelin tavoitteena onkin elävöittää Helsingin kulttuurielämää monin eri tavoin, ja tuoda taiteelle, taiteilijoille ja yleisölle yhä enemmän yhteisiä kohtaamisia ja elämyksiä”, sanoo hankkeen alullepanija ja Kulttuurikasarmi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen.

Amos Rexin välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kulttuurikasarmi täydentää Lasipalatsikorttelin kulttuuritarjonnan. Lasipalatsikorttelin asema kaupunkilaisten ja kulttuurin tekijöiden kohtaamispaikkana on tulevina vuosina erityisen huomion kohteena

Kulttuurikasarmin kiinteistön omistavan Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman toteaa että panostus Kulttuurikasarmiin sopii mainiosti Konstsamfundetin pyrkimykseen elävöittää Helsingin keskustaa.

”Olemme sijoittaneet huomattavia voimavaroja Amos Rexiin ja Lasipalatsikortteliin, ja Kulttuurikasarmi on luonnollinen jatke tälle työlle”, Björkman sanoo.

BioRex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola kertoo:

”Uudessa Kulttuurikasarmissa haluamme tarjota tarkkaan mietittyä ja kiinnostavaa sisältöä aikuisille kaupunkilaisille, jotka voivat nauttia niistä tunnelmallisessa ja nykyaikaisessa elokuvaympäristössä. Ohjelmisto suunnitellaan monipuoliseksi, kotimaisia ensi-iltoja ja vaihtoehtoista elokuvallista sisältöä unohtamatta. Ainutlaatuinen paikka tarjoaa mahdollisuuden myös yhdistää yleisö ja elokuvien tekijät. Palvelukonsepteihin tuodaan uusia vivahteita ja yhteistyö NoHon kanssa avaa mahdollisuuksia uudenlaisille elokuvaelämyksille.”

Historiallisen rakennuksen restaurointi ja muutostyöt mittavia

Kulttuurikasarmi on historiallisesti mielenkiintoinen rakennus, joka oli alkujaan venäläisille joukko-osastoille suunniteltu kasarmikokonaisuus. Nykyinen Kulttuurikasarmin rakennus toimi 1918 kansalaissodassa huoltorakennuksena. Myöhemmin koitti rakennuksen pitkä palvelusaika linja-autoasemana.

Historiallisen kohteen perusteellinen saneeraaminen vaatii niin arkkitehdeiltä kuin rakennusyhtiö SRV:ltä vahvaa osaamista. Rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan, ja sitä laajennetaan maanalaisilta osuuksilta sekä rakennusrungon että Lasipalatsinaukion alapuolelle. Yksikerroksinen ravintolaosa, paviljonki, laajentaa rakennusta Narinkkatorin suuntaan. Hankkeen toteutus ja maanalaisten tilojen laajuus edellyttää nykyiselle rakennukselle isoja toimenpiteitä.

”Purkutöitä on edistetty hyvässä yhteistyössä Kaupunginmuseon kanssa, ja vaikka kohteen oletettiin aikojen saatossa jo kokeneen lähes täydellisen muutoksen osoittautui että joiden alkuperäisten pienempien fragmenttien lisäksi rakennuksen eteläpäädystä löytyi vielä kaksi kokonaan alkuperäistä 1830-luvun kattoristikkoa. Nämä sovittiin korjattavaksi säilyttävin menetelmin, ja ne päätyivät myös osaksi parhaillaan työn alla olevaa laajempaa vanhojen kattorakenteiden historian tutkimusta”, kertoo pääarkkitehti Sarlotta Narjus SARC Arkkitehdeistä.

Kulttuurikasarmin rakentaminen alkoi lokakuussa 2021 vanhan rakennuksen vahvistuksilla. Rakennuksen vanha sivu on tuettu työnaikaisesti 75 teräspaalulla, joiden yhteispituus on noin yksi kilometri. Alueelta louhitaan noin 2400 kuutiota kalliota, ja reikiä porataan yhteensä noin 3,3 kilometrin matkan verran. Räjäytykset on tehty tarkkaan pienin panoksin yksittäisinä räjäytyksinä, alla kulkevan metroliikenteen ja naapurissa toimivan museon arvokkaat teokset huomioiden. Työmaalta louhitaan maata ja viedään uudelleen hyötykäytettäväksi yhteensä noin 900 kuorma-autollisen verran. Työmaalla työskentelee parhaillaan noin 40 rakennusalan ammattilaista.

”Rakentamisen tekee haastavaksi vanhan rakennuksen suojellun julkisivun erityisvaatimukset, laaja maanalainen rakentaminen paalujen nokkaan ripustetun rakennuksen alla ja sijainti kaupungin ytimessä torialueelle kävelyreittien varrella ja metrotunneleiden yllä. Kulttuurikasarmi yhdistää hienosti ja ennakkoluulottomasti osaamistamme peruskorjauksesta ja kaupunkikeskustojen kehittämisestä. Peruskorjaamme huolellisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen sen alkuperää kunnioittaen. Samalla luomme yhdessä hankkeen muiden osapuolien kanssa uudenlaista elinkaariviisasta kaupunkirakennetta”, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola kommentoi hanketta.

Hankkeen tavoitteena on rakennuksen energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen vähentäminen. SRV:n työmaat siirtyivät päästöttömiksi vuoden 2022 alusta lähtien, ja Kulttuurikasarmin työmaalla pyritään minimoimaan energiankulutus käyttämällä uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä ja uusiutuvaa kaukolämpöä. Rakennuksen käytönaikaista energiatehokkuutta parannetaan kaukolämmön lisäksi mm. energiatehokkaalla valaistuksella ja hyvällä lämmöntalteenotolla sekä tarpeenmukaisilla säädöillä. Lisäksi maan alle rakentuvissa tiloissa lämmönhukka on pienempää kuin maan päällä.

Kulttuurikasarmin rakentaminen alkoi lokakuussa 2021 ja se aukeaa yleisölle syksyllä 2023. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan kulttuurikasarmi.fi -sivustolla. Rakentamiseen liittyvistä asioista tiedotetaan SRV:n työmaasivuilla.

Kulttuurikasarmin taustalla ovat Lasipalatsin kiinteistöt omistava Föreningen Konstsamfundet r.f, NoHo Partners Oyj, BioRex Cinemas Oy sekä Kulttuurikasarmi Oy, jossa mukana on Ari Tolppasen lisäksi pitkän linjan elokuva-alan vaikuttajia kuten Mark Lwoff, Misha Jaari, Aku Jaakkola, Mikko Leino, Jukka Vilhunen ja Pentti Molander. Osapuolten investointi hankkeeseen on yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Kulttuurikasarmin rakentamisesta vastaa SRV ja suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.

Kulttuurikasarmin taustalta löytyvät merkittävät kotimaiset toimijat: Lasipalatsin kiinteistöt omistava Föreningen Konstsamfundet r.f, NoHo Partners Oyj, BioRex Cinemas Oy sekä Kulttuurikasarmi Oy. Kulttuurikasarmin rakentamisesta vastaa SRV ja suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.