Pieni elokuvakerho: Invasion Of The Body Snatchers

HUOM! Elokuvassa ei ole tekstitystä.  

Pieni elokuvakerho muistaa kesäkuussa menehtynyttä Donald Sutherlandia esittämällä Philip Kaufmanin ohjaaman Invasion of the Body Snatchersin vuodelta 1978. Sutherlandin läpimurto tapahtui vuonna 1970 klassikossa M*A*S*H, jota seurasivat pääosat elokuvissa Klute (1971), Don´t Look Now (1973), Fellinin Casanova (1976) ja Ordinary People (1980). Sutherlandin outo karisma sopi täydellisesti 70-luvun amerikkalaiseen elokuvaan. 80-luvulla, kun amerikkalainen elokuva kesyyntyi, Sutherlandia ei harmillisesti enää nähty päärooleissa, mutta hänestä tuli kiinnostavien sivuosien erikoismies. Suuren yleisön tietoisuuteen Sutherland nousi Hunger gamesien Presidentti Snowna, mikä oli mainittu myös monissa muistokirjoituksissa ja sai monet leffaharrastajat heristämään nyrkkiään ja huutamaan ” Ei se ollut Presidentti Snow vaan Hawkeye Pierce!”

Invasion of the Body snatchers on ensimmäinen elokuva, josta muistan itse Sutherlandin, pitkälti elokuvan hyytävän loppukohtauksen ansiosta, mistä tuli hyvää matskua painajaisiini moneksi vuodeksi. Elokuva perustuu Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers romaaniin, josta on tehty jopa neljä elokuvaversiota ja useita kehnoja kopioita. Don Siegelin elokuva tuli ensi-iltaan pian kirjan ilmestymisen jälkeen 1956.  Abel Ferrara ohjasi Body Snatchersin 90-luvulla. Viimeisin, Oliver Hirschbiegelin ohjaama, The Invasion ilmestyi 2007. Elokuvan nimi lyhenee versio versiolta, mutta laadullinen huippu saavutettiin tässä Kaufmanin ohjaamassa ja W.D. Richterin käsikirjoittamassa elokuvassa.

Tarinan tenho liittyy varmaan kirjan keskiössä olevan metaforan ajattomuuteen ja monitulkintaisuuteen.  Puhuttaessa ihmisistä, jotka seuraavat sokeasti muita, joku käyttää termiä ”laumaeläin”, mutta kunnon cinefiili sanoo ”palkoihminen”. Se on yksi tämän elokuvan kulttuurisista perinnöistä. Vaikka Finney väitti romaaninsa olevan ”pelkkä trilleri”, kirjasta ja sen elokuvaversioista on luettu kulutusyhteiskunnan ja tasapäistävän kulttuurin kritiikin lisäksi niin metaforaa McCarthyismista kuin pelottelua individualismin jyräävästä kommunistisesta systeemistä. Koska Kaufmanin versio ilmestyi vain muutama vuosi Vietnamin sodan päättymisen jälkeen, elokuvan voi nähdä heijastelevan myös aikansa ilmapiiriä, jolloin kansalaisten epäluulo omia hallituksiaan kohtaan oli huipussaan.

Elokuva kertoo tutkija Elizabeth Driscollista (Brooke Adams), jonka poikaystävä alkaa eräänä päivänä käyttäytyä epätavallisesti. Elizabeth kertoo tästä ystävälleen (Sutherland), joka on myös alkanut huomata ympärillään tavallisesta poikkeavaa käytöstä. Näistä arkisista lähtökohdista käynnistyy scifi-kauhun mestariteos, jossa on yksi elokuvahistorian ikimuistoisimmista lopuista.

Muissa rooleissa nähdään Jeff Goldblum, Leonard Nimoy ja Veronica Cartwright. Kuvauksesta vastaa legendaarinen Michael Chapman (Raging bull, Taxi Driver).  

Tule ja koe klassikko kankaalta!

-Niklas Lindgren